Viherpeukalo keskellä kämmentä: K E V Ä T !!

Jumissa ja jäässä. 22.1.2014

Vuoden eka palstan yleiskuva jäiki lapasen taakse. 22.1.2014

1.3.2014 uudet tulppaanit oli vielä vähän..

..no pieniä. Mutta pinnassa!

Oon hehkuttanu kevättä jo tosi monella suunnalla. Mutta täällä en. Hups. Unohin. Toissayönä heräsin viiden aikaan puoleksi tunniksi ressaamaan. Turhasta, niinku yleensäki yöllä ressatessa. Tällä kertaa mietin palstaa. Että kun siellä on keretty kääntyä kahesti tänä vuonna kamerakännykän kanssa (tammikuun lopulla ja maaliskuun eka päivä), mutta mitään ei oo vielä tehty. Ja ku syksylläki se jäi aika vaiheeseen, kaiken kiireemmän alle. Että mitä ne naapuritki aattelee meiän pystyyn jääneistä hernekepeistä (jotka oli maaliskuussa vielä jäisessä maassa vähän turhan tiukassa kiinni) ja pupukanien jyrsimistä broccoliinien varsista. Tänään sitte otin ja repäsin. Ihan ex tempore läksin ulkoilemaan haravan varteen. Haravoin viime syksynä niittämättä jääneen heinän about irti, katkoin ne pystyyn jääneet jämät, keräsin hernekepit laatikkoon, katkoin (myöskin pystyyn) kuivuneet mäkimeiramit ja kasasin kaiken kompostoitavan jätteen siihen kompostin viereen. Koska itte kompostille pitää vissiin tehä keväisin jotain. Ja siitä sitä heinää voi laittaa sitte uusien istutusten suojaksi. Kätevää! Ehkä jätetään ens syksynäki se viimonen ruohonleikkuu tekemättä..? Kotona kysäsin Hlta, että arvaa, mistä mä oon onnellinen. Se veikkas, että palstasta. Oonhan mä. Hellekesien vedenkannosta, viidakoituneista kukkapenkeistä ja savisesta maasta huolimatta. Ostetaan sinne sitä savimaan parannusainetta, jota mä näin kaupassa toissapäivänä. Tai hiekkaa. Jotain. Nyt vihdoin.