Mustajuuri poikineen

Nostettiin elämämme ekat mustajuuret. Ne oli kasvanu ostomullan läpi savimaahan ja oliki aika tiukassa. Siinä sitte pari katkes, mutta ei voi minkää. Suurin osa saatiin kuitenki pinnalle ja pussiin. Puolisen kiloa per sisko niitäki tuli. Ihan niinku sipalia. Ens vuonna laitetaan kyllä enempi, ku ne on kerta noin superhelppoja kasvattaa ja maistuu hyvälle. Yhen keiton oon tehny ostojuurista ja todennu, että jo kaupan hinnan perusteella niitä kanttii tosiaan laittaa omaan maahan. Tai vuokrapalstalle. Mahtaakohan niistä maahan jääneistä tulla ens vuonna uusia juuria? Onkohan mustajuuri niinku maa-artisokka?

Samalla keikalla siivottiin kukkapenkin pinta. Pari sipulia vähän siinä kärsi, katotaan keväällä sitte tarkemmat vauriot. Ja ku kerta valkosipulia ei tullu istutettavaks asti (enkä löytäny istutettavia mistää ostettavaksikaa), laitettiin uusia tulppaanisipuleita valkosipulipenkkiin. Siihen multaan, joka haisi ihan valkosipulille :D

Puoli kiloa..

..sipulia per sisko. Paljon enempi ku viime vuonna!

Syksyistä sadonkorjuuta

Palsta on saanu elää vähän omaa elämäänsä. Ehkä ihan hyväki niin. Koska toissailtana kun lähettiin nostamaan sipuleita maasta, saatiin samalla poimia pussin pohjalle broccoliinia ja napata mansikkapuskasta yksi kypsä marja. Nam! Nii ja ihailtiin paria kypsänolosta maissia.

Siinä hämärässä ei ryhdytty niittämään, vaikka oli ollu plääni. Syksyllä pimee vaan tulee pikkusen aiemmin ku kesällä. Ei huomattu varautua. Ja kotona tajusin myös, että auringonkukkia ois voinu kurkkia. Joskos niissä ois ollu hurjana siemeniä tarjolla.

Ryökäleet

Meiän palstalla on käyny joku könyämässä ja kolppaamassa. Hajottanu siinä sivussa meiän työkalulaatikon, mutta ei onneks vieny sieltä mitää. Meiän boksi ei ollu ainoo tuhon kohteeksi joutunu, ympäristössä oli muitaki. Tavarat oli niin siististi aseteltu boksin viereen, että siinä kohtaa on varppina ollu joku palstanaapuri asialla. Kiitos! Ryökäleet oli käyny viime viikonloppuna. Hyvä ettei aiemmin, ku me ollaan pidetty tässä ihan vahingossa useemman viikon taukoa palstailusta. Mutta kyllä se nyppi. Onneks tosiaan kaikki on tallessa ja boksia lukuunottamatta ehjää.

Ja kivasti saatiin sieltä jotain mukaanki. A nappas maissintähkän, pari ois vielä kypsymässä. Ja broccolliinit oli ruvennu tuotteliaiksi, niitä syötiin iltapalaksi. Sipulien varret ei oo vielä kaatunu ja mustajuuret odottaa mullassa ensimmäisiä pakkasia (tai tän keskustelun perusteella jotain lokakuun puoliväliä tjtn). Että satoa on vielä korjattavaksikin. Auringonkukista aateltiin kerätä siemenet ja lykätä salaattiin, sikälimikäli netistä löytyy joku hyvä vinkki aiheesta ja se ei oo mitää kamalan työlästä. Trimmerin akut pitäs ladata, koska heinä on päässy aika pitkäksi. Täällä on tullu kesä takasin, mansikkapuskassaki oli pari pikkusta ja punasta.

Herkkua on siinä monenlaista!

Marjat on kypsiä, herneitä on vaikka ja kuinka, broccoliinit alkaa olla valmiita, sipulinvarsien kaatumista odotellaan, auringonkukat vois ehkä aueta koska vaan ja pari pikkumansikkaaki löyty vielä puskasta. Ei meillä huonosti mee! Viikon reissun aikana kastelusysteemiki toimi ilmeisesti ihan omasta takaa, kun nuutumisesta ei ollu merkkiäkää. Paitsi vähän raparperillä, mutta sillä on ollu sitä jo jonkun aikaa.

Kuivuutta ja kuumuutta

Parina päivänä on käyty palstalla ihan vaan kastelemassa. Se on ollu kyllä todella tarpeen, koska metsäpalovarotukseen asti yltävä kuivuus kohtelee aika kaltoin meiän viljelyksiä. Herneitten varret on etelän puolelta aika kellertävän kuivia eikä vadelmapensaan lehdet oo latvasta enää nii vihreitä. Tänää todettiin kastelukannut kourissa tyytyväisinä, että joku ystävällinen sielu oli täyttäny vesipisteen kaivorenkaan melkeen piripintaan. KIITOS!! Jos se ois ollu typötyhjä, meiän lenkkitauko ois varppina kestäny enempi ku 15 minuuttia.

Tän palstaviljelijän onneksi lämpötilat on loppuviikkoa kohden laskemassa ja pikkiriikkisen saattas vettäki ripauttaa.

"Tässäkö se oliki?!"

Palstalla kaikki kasvaa niin vauhdilla, että se tahtoo päästä vähän väliä kunnon viidakoksi. H ei ees tunnistanu viimeks palstaa ennen ku mä käppäilin nurkasta omille viljelyksille. Toissapäivänä ja tänään laulo trimmeri. Ois ehkä tarpeen käyttää sitä vähän useemminki. Onneks A oli nyppiny kukkapenkit kuntoon ku mä olin viikon pois.

Heinikon lisäks onneks kasvaa kaikki muuki. Mansikoita on tullu vaikka hurumykket (tosin ne on ollu aika pieniä), tänää maistoin ekat herneet (nam!) ja vadelmapensaasta lähti about kourallinen herkkuja iltapalaksi. Ja lisää tulee. Molemmissa karviaispensaissa, mustaherukassa ja siinä vadelmassa on kaikissa tosi paljon raakileita. Herkkuja! Tänää toteutin myös marjapensaat esiin -proggista. Niinku kaikissa hyvissä projekteissa, myös tässä "suunniteltiin" huolella ja pitkään ennen käytännön toteutusta. Mansikkarivit pitäs vielä siivota. Nii ja broccoliinit, niissä näky jo ekat pikkuset kukinnot!

Marjoja!

Meillä on niin marjoja tänä vuonna! Vadelmia tulee ainaki pienen piirakan verran. Mustaherukoita on puska täynnä. Sama juttu molempien karviaisten kanssa. Ja mansikat. Tänää maistettiin ekat kolme kypsynyttä, miljoona raakaa oottelee ens viikon helteitä ja An kastelu-urakkaa. Lisäks nyt on oikeesti toiveita saada omia herneitä (kannatti kasvattaa ensi versoja keittiössä) ja mustajuuretki näyttää ihan hyvinvoivilta parin rikkaruohokamun seassa.

Peruspäivitys

Niitettiin puolet palstasta. Into loppu ja hyttyset söi. Kannettiin myös vettä. Löydettiin pari puolikypsää mansikkaa. Katkottiin heinät ja oreganot kurjenmiekan (se on sen nimi!!) ympäriltä ku google kerto et se tarvii valoa. Todettiin, että salottisipulit on aika taitavasti istutettu (hyvä A!) ja että ne nousee sieltä mullasta. Ja että yks broccoliini taitaa olla katkennu. Höh.

Kaikki kasvaa!

Eilen taas kasteltiin. Taas. Mut tehtii muutaki. Laitettiin marjapuskiin rastasverkot ja kieputettiin herneitä varovaisesti tukikeppien ympärille. Herneet kasvaa ja voi hyvin. Auringonkukan lehdet on taas vähän kelvannu pupujusseille, mut ei vielä kauheen pahasti. Pioneissa on jo kunnon nuput. Broccoliineista yks oli menny vähän kumoon, mutta nostettiin se pystyyn. Pienempiki maissi on elpyny hurjasti. Salottisipalit on tullu pinnalle. Ja mansikoita tulee ihan simona.

Kasteltu on..

 

..tänään ja eilen ja maanantainaki. Viikonloppuna kylvetyt auringonkukat on tullu jo pikkasen pintaan. Eilen oli vaan yks, enkä mä ollu ihan varma mitä lajia se edustaa. Mut ku tänää sillä oli jo kuus kaveria, nii uskoin. Marjapensaita kastellessa huomasin myös, että meiän vadelmapensasta on katkottu. Hmph. Mut ei onneks kamalan pahasti. Mä vaan mietin, että kuka idiootti viittii mennä meiän palstan viimoseen nurkkaan ja katkasta pari oksaa mitättömän pienestä vadelmapensaasta?? Mitä iloa siitäki saa? Kaikesta huolimatta, meille on tulossa vadelmasatoa muutaman marjan verran tänäkin vuonna. Nii ja mummon lempparikukat, päivänkakkarat alkaa kukkia. Jee!

Tehokas palstakeikka

Uudet ja vanhat mansikat ihan vieretysten.

Tää on meiän mustikka.
Liikkeen lapussa luki, että satoa vois tulla runsaasti.

Vadelma ja uudet tuet. Kyllä siinä kelpaa!

Broccoliinit ja maissi kasvaa tässä laatikossa.

Eilisessä multarulianssissa myös pioni tuli huomioiduksi.

Tää penkki on kamala.
Ja nää ukonlaukat me vietiin mukanamme.

Surullinen valkosipulipenkki.
Ens syksynä vissiin vaan istutetaan, eikä syödä ollenskaa.

Mansikat on istutettu ja nurtsi niitetty. Kastelurulianssia jatketaan nyt joka päivä, ku sääennuste lupaa viikon aikana vettä jopa yhtenä päivänä. Heikkoja sadekuuroja. Valkotsipalipenkistä löyty yks sipulinvarsi enempi ku eilen ja kaikki ukonlaukat pääs maljakoihin. Oltiin tehokkaita! Keksittiin myös vähän helpompi keino sipulikukkapenkin ylläpitoon. Siihen on jumahtanu voikukat ja muut kaverit nii tiukkaan, että kesän ajan vaa niitetään sitä ja syksyllä sitte eka nostetaan sipulit talteen ja käännetään maa ja laitetaan sipulit takasin. Jos sipulit hajoo kesken kaiken, nii ostetaan varuiks ainaki yks pussi uusia.