Elokuun aikana

Elokuussa palstalla on kerätty lisää satoa ja jätetty jotain vielä maahan muhimaan. Mä keittelin punajuuria etikkaliemeen ja otin porkkanat perusruuanlaittoon. Valkosipalit on vielä partsisohvan alla kuivumassa, ja pillisipulit jääkaapin sipulilokerossa. Niistä karviaisista keittelin hilloa ja mustaherukat laitoin pakkaseen odottamaan jotain herkkuleipomusta. Tai sitte ihan vaan muuten vaan syömistä.

Keravan Valkosipulifestareilta ostetut talvivalkosipulit odottaa vielä istuttamista ja ruohonleikkuri pitäs roudata partsille suojaan rankkasateilta. Sitte ku pakkaset iskee (joskus toivottavasti pitkän ajan päästä), me käydään nostamassa vielä mustajuuret ja poimimassa ruusukaalit.

Tänään laitoin kesäkukista kerättyjä siemeniä odottamaan ens kevään kylvöjä. Toivottavasti niistä tulee oikein kukkasia, vaikka en tainnu säilyttää niitä tähän asti ihan oikein. Siemeniä varten taittelin paperiset pussit täältä löytyneellä ohjeella. Olipas simppeli. Samanlaisia, tai ainaki -tapasia ne taitteli joskus muinoin myös Strömsössä. Mä tein niinku ohjeessa käskettiin, uusiokäytin maksetun laskun.

Katotaan, miten käy kompostiprojektin. Jos ottas ja rykäsis vielä tässä syksyllä niin, että siitä tulis hyvä ja toimiva? Pitää ehkä penkoa interwebistä tai puutarhakirjoista vähän ohjeita. Mulla on siinä kohtaa ihan aukko sivistyksessä.

Satoa tulee!

Poimittiin siskon kanssa kaikki pensaissa kasvaneet marjat. Tummia karviaisia saatiin kourallinen (ja syötiin ne heti) ja vaaleita about puoltoista litraa. Mustaherukkaa ropisi kippoon puoli litraa ja vadelmapensas oli ihan tyhjä. Mustikoitakaan ei lopulta saatu.

Porkkanapenkissä alkaa olla pikkuhiljaa valmista. Sisko otti kotiin maistiaisiksi pari, loput jätettiin maahan paksuuntumaan. Ja punajuuristaki vetastiin yks pinnalle. Tajuttiin, että ei olla koko kesänä mullattu näitä meiän juureksia. Oiskohan pitäny? Samalla lailla ku pottuja. Ku ainaki punajuuret nousee aika ylös sieltä mullasta.

Kukkaketo on ihan mahtava. Täynnä väriä ja vähän amppareitaki. Maljakkoon lähti taas muutama kesämalvikki (nimiä on selvitelty!) ja kehäkukka ja sitte niitä, mitkä näyttää varreltaan päivänkakkaroilta ja kukiltaan vähän kehäkukilta.

Nii ja kaalit. Niitä on. Broccoliineja ollaan saatu koko kesä ja edelleen uutta puskee. Ruusukaaleja mä ihailen minkä kerkeen ja toivon sen vaikuttavan myönteisesti sadon suuruuteen. Sitä on tietääkseni odotettavissa vasta syksyllä. Ja sipulipenkistä nostellaan lähiaikoina varmasti jotain ruokapöytään. Lueskelin netistä, että pillisipulit ois ruohosipulien tapaan monivuotisia, jos niitä ei vedä juurineen maasta. Että jos laittaa pelkkiä varsia salaattiin. Katotaan. Ainaki osasta haluun ottaa kyllä sen sipulisipulinki käyttöön.

Auringonkukat on tänä vuonna jotenki jäljessä. Niistä en muistanu ottaa ees kuvaa. Mutta vaikka ne onki matalaa lajiketta ja kukatki on niitä pienempiä, ei niitten varmaan kuuluis olla elokuun alussa sentään enää kymmenen-viistoista senttiä korkeita ilman tietoakaa kukkanupuista. Vai?

Palstahikoilun jälkeen muuten suhattiin naapurikaupungin puolelle. Ostettiin matkalta mansikoita ja kirsikoita, väisteltiin ampiaisia ja pulahdettiin vähän viileeseen lampeen uimaan. Kannatti!