Muistetaan jyrsijän vuokraajia jouluna

Olipa kerran puutarhajyrsin, joka kuljetettiin Ramirentiltä palstalle. Puutarhajyrsintä kohtaan oli suuret odotukset. Nyt saataisiin palsta siihen kuntoon, että siihen voisi vielä istuttaa jotain myöhäiskesän salaatteja tai muita kasviksia. Mutta voi. Jyrsin ei uponnutkaan maahan eikä se kääntänytkään pehmeää multaa esiin. Oli siis vain pakko kantaa autosta myös kuokat ja lapiot ja ryhtyä hikoilemaan. Onneksi Ramirentin väki tykkäsi meistä ja jätti kokonaan velottamatta meiltä päivävuokraa. Pyysivät vaan muistamaan jouluna. Ihan vaan muistamaan. Lähes puolet palstasta saatiin käännettyä pinnasta niin, että keväällä siinä on varmasti hieno multa. Kiitos kökkäväelle!

Toivon kipinöitä ilmassa

Eilen mentiin palstalle suokuokan ja sen toisen kuokan kanssa. Eipä päästy kauheesti puusta pitkään, vaan soitettiin Ramirentille. Sieltä ne lupas meille täksi päiväksi puutarhajyrsimen, joka me lähetään kohta hakemaan. Sen pitäs mahtua astran takakonttiin, ku ottaa vaan hattuhyllyn pois.

Vaikka kuokkiminen jäi aika lailla tekemättä, saatiin kuitenki niitettyä palstalta ylimääräset asukit pois. Ja kannettua ne Ikea-kasseilla kompostiin. Kuuma siinä tuli ja selkäki tais vähän kärvähtää. Mut homma etenee.

Salaatti-istutukset näytti vähän heikoilta. Ne oli ilmeisesti nuupahtanu kuivuudesta ja kuumuudesta. Eikä auringonkukatkaa oo ottanu mitään valtaisaa kasvupyrähdystä. Mikähän niitä vaivaa? Rikkaruohot, eli välikukkaset nypittiin about pois ja kasteltiin reilusti kaikki istutukset.

Nyt autonrattiin ja jyrsijänhakureisulle.

Satoa ihailemassa

Palstanhoidossa on ollu taas riparin mittanen tauko. A&A kävi viikolla kastelemassa ja samalla nyppimässä kaikki rucolat pois. Salaattien harso oli saanu kans roskistuomion, koska siitä oli jostain syystä tullu ihan hapero ja reikänen. Mikähän siihen oli ottanu?

Tänään leirin jälkeen mä kävin kans fiilistelemässä ja kastelemassa viljelyksiä. Istutusten välit kasvaa hienon näkösiä kukkasia, jotka tosin taitaa olla rikkaruohoja. Höh. Mutta hernepenkistä sain jo maistiaiset. Hyviltä maistu. Hyviä oli myös samalla palstalla kasvavat vadelmat. Ja ihan tosi isoja.

Uudella palstalla on heinät päässy taas kasvamaan. Jyrsintä ei oo ehitty kattella, ja lupiinit oli ehtiny jo kukkasiksi asti. Jyrsimen pitää varmaan painaa aika paljon, että silläkää saa sitä kovaa maata käännettyä. Mene ja tiedä noista.

Kastelupuuhissa

Toissapäivänä käytiin An kanssa kastelemassa palstalla. Kasteltiin samalla alivuokraemännän ja alivuokraemännän siskonki palsta. Pari kannullista vettä kaadettiin maahan :) Oltiin aikatauluongelmien takia valittu ehkä päivän huonoin aika hommailla, ja lähettiinki sieltä aika hikisinä kotiin.

Uudella palstalla ei tapahtunu mitään uutta. A nauro mun yritykselle kääntää maata ja kerto kuulleensa, et jostain vois vuokrata sellasen jyrsimen (jyrsijän?) vaikka päiväksi käyttöön. Sellasta sitte metsästetään seuraavaksi. Autossa väsyneinä naurettiin, että jyrsijä on vissiin se eläin, ja niitä me ei taideta kaivata meiän plantaasille.

"Herra, tää on kova maa kyntäjän kyntää"

Tänään on ollu niin kuuma päivä, että odotin tarkotuksella iltaan ennen ku lähin palstalle. Silti siellä oli tuskan kuuma. Salaatit, herneet, porkkanat ja kukkaset sai viilentävät vedet niskaan, ja mä unelmoin istumisesta vesipisteen betonirenkaan sisään vaatteet päällä. En ehkä kumminkaa ois ryhtyny saamaan ku ne pikkutytöt, jotka juoksenteli siellä alasti :)

Uudella palstalla siirsin eilen keksityn kompostikehikon heinäkasan viereen ja nostelin heinät sen sisäpuolelle. Vanhalta kompostipaikalta löyty hurjan paljon puukeppejä. Ne on ehkä joskus muinoin ollu tukikeppeinä. Nyt ne majailee kasassa kompostin vieressä. Lisäks siellä oli kaljapullon pohja ja vanhan kuokan metallinen kuokkaosa. Mä luulen, et ne ei ihan kuulunu kompostiin. Samaa mieltä oli naapuri langan toisella puolella.

Kompostitouhun jälkeen yritin olla vielä ahkera ja ryhdyin iskemään vuorotellen talikkoa ja lapiota maahan. Mutta ei. Se maa on nii kovaa ja täynnä paksuja kasvien juuria, ettei siitä taida tulla käsipelillä yhtää mitään. Voi olla, että pitää alkaa odotella kevättä, että jyrsijämiäs tulis koneineen paikalle.

Palstailta

Tänään mentiin Tn kanssa palstailemaan. Otettiin pientä evästä mukaan ja puheltiin palstaelämän iloista. Käytiin ensin kastelemassa viljelykset ja juttelemassa naapurin kanssa herneistä. Meillä on jo monen monta palkoa täyttymässä! En ollu aiemmin ollenkaa huomannu :)

Omalla palstalla niitettiin heinät suunnilleen loppuun. T haravoi ja mä leikkelin. Tehtiin iso kompostikasa palstan reunalle ja tajuttiin ihan lopussa, että vanhan säilytyslaatikon alla oleva kehikko on vähän vinksallaan oleva kompostikehikko. Pitää ottaa ja siirtää se siitä jonneki järkevään paikkaan (mielellään tosi lähelle nykystä kasaa) ja kipata heinät kehikon sisälle olemaan. Ja ehkä ottaa joku kerta vasara mukaan nii että voi korjailla kehikon ehjemmäksi.

Tn kanssa löydettiin molemmat leppäkerttuja ja mietittiin, miten palstahommailu onki sopivaa vastapainoa omalle työlle. Mä ihailin työn tuloksia ja T haaveili omasta palstasta. Oli meillä vaan kiva ilta!

Lopuksi lainattiin naapurilta tuoleja (niitä, joita ne viimeks tarjos lainaan) ja istuttiin syömään retkieväitä. Nautittiin olostamme kun ilma alko olla normaalin lämpöstä, ihailtiin auringolaskua ja juotiin light-limua saunamukeista. Autolla vielä kenkiä vaihtaessa saatiin pötkö suklaata ja superhyvä mieli, koska osuttiin vaahtokarkkieväittemme kanssa oikeeseen aikaan oikeeseen paikkaan kun diabeetikkopalstanaapuri meinas tuupertua.

Pupun hyväkkäät

A&A kävi eilen palstalla kastelemassa ja toteamassa että kanit on syöny meiän salaatteja. Pupukanit oli napsinu lehdet parempiin suihin ja jättäny papanat rikospaikalle. Höh. Nyt salaatit on peitelty uudestaan ja tänään aamulla vielä Vn kanssa harvennettiin porkkanat. Maasta nousseet juurekset lähti mun mukana töihin ja pääty virastossa ihailevien sanojen saattelemina välipalaksi. Nyt toivotaan että porkkanat pääsee kasvamaan täyteen mittaan eikä kukaan käy jyrsimässä niitä ennakkoon.

Salaattia pöytään

Eilen aamulla käväsin vielä pikasesti palstoilla ennen kolmen päivän mökkilomaa. Kastelin alivuokralaispalstan rivit ja keräsin valtaviksi kasvaneita salaatinlehtiä mukaan lomalle. Rucoloita en testannu, ehkä teen sen ens kerralla ku käväsen siellä. Tai sitte me An kanssa vaan revitään ne ylös. Kiitti Heidi vinkistä! Rupesin kyllä miettimään, että polun toisella puolella palstanaapuri menettää aika hurjasti rucolaa. Sillä ne on paljon isompia ja niitä on enempi ja neki kaikki kukkii..

Alivuokralaispalstalle mentäessä tulee väkisinki ohittaneeksi oman palstan. Mennessä ihailin edellisen illan kolmen tunnin puurtamisen tuloksia. Tuntu hyvältä ja hymyilytti :) Ja palatessa noukin oreganoja mukaan. Kans mökkiruokien mausteeksi. Niitä siis todella kasvaa ihan tosi paljon ja hurjia määriä on jo lähteny kompostiinki. Mut kivojahan ne on. A sano, että ku se viime kesänä yritti kasvattaa oreganoa partsilla, se ei onnistunu ollenkaa, ja nyt sitä saa käytännössä ilmatteeksi niin paljon ku vaan jaksaa syödä. Mun mielestä ihan kohtuu korvaus yksistä itämättömistä siemenistä :)

Uusi palsta - uusi urakka

Tänään käytiin An kanssa perkaamassa uutta palstaa. A&A oli nyppiny siellä jo torstaina melkosesti, ja nyt lähettiin hommiin iskän sponssaamien välineitten kanssa. Heinää meni lakoon ja muutama iso kottikärrykuormallinen kompostikasaan. Loput heinät kompostoidaan varmaan omalla palstalla. Niittohomman yhteydessä löydettiin kolme isoa lipstikkapuskaa, miljoona ruohosipulimätästä ja pienen kylän tarpeisiin oreganoa. Palstan nurkassa on myös vanha varustelaatikko, mut se on niin huonossa kunnossa että me taidetaan hommata tai tehdä uus. Ja perkaustaki pitää vielä jatkaa, sitä ei suinkaa saatu kerralla valmiiksi.

Alivuokralaispalstalla on myös kaikki hyvin. Salaatit on kasvanu ihan jättikokosiksi ja rucolat on alkanu kukkia. Kuuluuko niitten kukkia? Onko ne menny jo huonoiksi ja voiko niitä sitte vielä syödä, ku ne kukkii? Miksei niistä tullu sellasia lehtipöheikköjä ku viereisistä salaateista? Herneet on myös ottanu mittaa. Pitää laittaa niitten tukikeppien väleihin narua, joihin herneet voi kietoutua.