Vuoden vimoset (?) palstavisiitit

Tästä on jo hetki, kun käytiin siskon kanssa palstalla. Laitettiin valkosipulit maahan ja mietittiin, että hommattaisko ens kesäksi lisää viljelylaatikoita. Ne kun vaan on niin parhaita. Pari kuvaaki sillon otin, mutta ikinä en sitte laittanu niitä tänne. Tässäpä silloset auringonkukat ja ruusukaalit.

Tänään sitte kävästiin Hn kanssa marraskuun alun, auringonpaisteen ja kivan ohjelmattoman viikonlopun kunniaksi kiskomassa mustajuuret maasta. Niitten viljely korkeissa viljelylaatikoissa on ollu niin oikee ratkasu. Lehdet oli maistunu jollekin puputtajalle ja multa oli pinnalta vähän huurteessa ja kohmeessa, mutta vähän ku möngittiin, otettiin tiukka ote juuresta ja kiskastiin ylöspäin, saatiin kaikki katkeemattomina ja melko pienellä vaivalla ylös. Molemmilla oli mielessä vuoden takanen urakka, kun laatikko oli matala, mustajuuria puolet vähemmän ja juuret kasvanu kunnolla savimaahan kiinni. Tänään ainoo ongelma oli kylmä multa, jossa sormet meinas jäätyä :) 

Ruusukaalit napattiin kans kaikki mukaan. Ja kesäkukkapenkistä katkottiin kuivuneet varret pois. Ja ihan alkuun käytiin hakemassa tarvikelaatikon kansi naapuripalstan puolelta kotiin.. Viime viikon myrskypäivä oli ilmeisesti ollu asialla.

Nii ja tavattiin me muutama kamunenki. Kaikkia ei saatu kuviin, ku olivat nii vikkeliä jaloistaan. Mutta nää kaks jähmetty sopivasti paikoilleen.

Elokuun aikana

Elokuussa palstalla on kerätty lisää satoa ja jätetty jotain vielä maahan muhimaan. Mä keittelin punajuuria etikkaliemeen ja otin porkkanat perusruuanlaittoon. Valkosipalit on vielä partsisohvan alla kuivumassa, ja pillisipulit jääkaapin sipulilokerossa. Niistä karviaisista keittelin hilloa ja mustaherukat laitoin pakkaseen odottamaan jotain herkkuleipomusta. Tai sitte ihan vaan muuten vaan syömistä.

Keravan Valkosipulifestareilta ostetut talvivalkosipulit odottaa vielä istuttamista ja ruohonleikkuri pitäs roudata partsille suojaan rankkasateilta. Sitte ku pakkaset iskee (joskus toivottavasti pitkän ajan päästä), me käydään nostamassa vielä mustajuuret ja poimimassa ruusukaalit.

Tänään laitoin kesäkukista kerättyjä siemeniä odottamaan ens kevään kylvöjä. Toivottavasti niistä tulee oikein kukkasia, vaikka en tainnu säilyttää niitä tähän asti ihan oikein. Siemeniä varten taittelin paperiset pussit täältä löytyneellä ohjeella. Olipas simppeli. Samanlaisia, tai ainaki -tapasia ne taitteli joskus muinoin myös Strömsössä. Mä tein niinku ohjeessa käskettiin, uusiokäytin maksetun laskun.

Katotaan, miten käy kompostiprojektin. Jos ottas ja rykäsis vielä tässä syksyllä niin, että siitä tulis hyvä ja toimiva? Pitää ehkä penkoa interwebistä tai puutarhakirjoista vähän ohjeita. Mulla on siinä kohtaa ihan aukko sivistyksessä.

Satoa tulee!

Poimittiin siskon kanssa kaikki pensaissa kasvaneet marjat. Tummia karviaisia saatiin kourallinen (ja syötiin ne heti) ja vaaleita about puoltoista litraa. Mustaherukkaa ropisi kippoon puoli litraa ja vadelmapensas oli ihan tyhjä. Mustikoitakaan ei lopulta saatu.

Porkkanapenkissä alkaa olla pikkuhiljaa valmista. Sisko otti kotiin maistiaisiksi pari, loput jätettiin maahan paksuuntumaan. Ja punajuuristaki vetastiin yks pinnalle. Tajuttiin, että ei olla koko kesänä mullattu näitä meiän juureksia. Oiskohan pitäny? Samalla lailla ku pottuja. Ku ainaki punajuuret nousee aika ylös sieltä mullasta.

Kukkaketo on ihan mahtava. Täynnä väriä ja vähän amppareitaki. Maljakkoon lähti taas muutama kesämalvikki (nimiä on selvitelty!) ja kehäkukka ja sitte niitä, mitkä näyttää varreltaan päivänkakkaroilta ja kukiltaan vähän kehäkukilta.

Nii ja kaalit. Niitä on. Broccoliineja ollaan saatu koko kesä ja edelleen uutta puskee. Ruusukaaleja mä ihailen minkä kerkeen ja toivon sen vaikuttavan myönteisesti sadon suuruuteen. Sitä on tietääkseni odotettavissa vasta syksyllä. Ja sipulipenkistä nostellaan lähiaikoina varmasti jotain ruokapöytään. Lueskelin netistä, että pillisipulit ois ruohosipulien tapaan monivuotisia, jos niitä ei vedä juurineen maasta. Että jos laittaa pelkkiä varsia salaattiin. Katotaan. Ainaki osasta haluun ottaa kyllä sen sipulisipulinki käyttöön.

Auringonkukat on tänä vuonna jotenki jäljessä. Niistä en muistanu ottaa ees kuvaa. Mutta vaikka ne onki matalaa lajiketta ja kukatki on niitä pienempiä, ei niitten varmaan kuuluis olla elokuun alussa sentään enää kymmenen-viistoista senttiä korkeita ilman tietoakaa kukkanupuista. Vai?

Palstahikoilun jälkeen muuten suhattiin naapurikaupungin puolelle. Ostettiin matkalta mansikoita ja kirsikoita, väisteltiin ampiaisia ja pulahdettiin vähän viileeseen lampeen uimaan. Kannatti!

Tunnistustehtävä

Samalla kun kylvettiin kaikkea muutakin palstalle, lykättiin sinne pussillinen kukansiemeniä. Siemenpussi ei kertonu kaikkien sen sisältämien kukkien nimiä, joten tässäpä taas tunnistustehtävä. Mikä on tuo hiano vaaleenpunanen kukkanen tossa kuvan alalaidassa? Ihan supernätti. Siinä se asuu pianon päällä maljakossa kehäkukkien (ja toisten kehäkukkia muistuttavien) sekä eriväristen ruiskukkien kanssa. Joukossa on myös yks, jonka nuppu näyttää pieneltä unikolta, mutta auennut kukka muistaakseni vähän erilaiselta. Voin taas kysellä, mikäli se siitä aukeaa maljakossa.

Palstaa on tällä viikolla lähinnä kasteltu. Kuuma on ja kuumuus jatkuu ens viikollakin. Ei haittais, vaikka viiski astetta nyt ensalkuun tiputettais lämpötilasta.

Kaikki kasvaa!

Kaikki kasvaa ihan hulluna. Keskiviikkona kävin toteemassa sateen jälkeen, että mansikoita on tullu ihan törkeesti, ainaki litra. Pomin ne, pistelin muutaman suuhun ja leikkelin broccoliinista kukintoja ruokapöytään. Plus harvensin punajuurikkaita vielä kolmen juuren verran. Ne kolme pääty kuorittuina kattilaan ja sieltä parempiin suihin. Maistu! Broccoliinin lehdet/varret oli maistunu jolleki pupukanille, ja ruusukaalit on ottanu spurtin. Me niin saadaan syksyllä ruusukaalia! Siskon harventamat (me ei Hn kanssa onnistuttu siinä) pillisipulit on kans nauttinu tilan tunteesta ja kasvanu ihan silmissä.

Eilen käytiin Hn kanssa kastelemassa. H työnteli nurtsia lyhyemmäksi ja mä kyykin mansikkapuskissa sormet punasina. Mut kannoin kyllä sitte kaverina vettä :)

Ja tänään kasteltiin. Otettiin lopuksi kimpullinen kukkasia kotiin mukaan. Osaisko joku kertoa, mikä on toi vaaleenpunanen, korkee ja satukirjojen keijukaisista muistuttava kukkanen?

(Ovelasti kerron täällä blogissa kaikki omat palstailukertani, enkä ollenkaa siskon käyntejä. Sisko kuitenki on meistä se, joka jaksaa nyhtää kaikki rikkaruohot irti penkeistä ja saa kaikki näyttämään nii siistiltä!)

Helteet tuli!

Kastelutahtia on siis pitäny lisätä, ku sateet loppu ja kesä vihdoin tuli. Mansikkamaassa on yksittäisiä punasia marjoja (syöty!), broccoliinit on isoja ku mitkä, kukkapenkistä ei erota rikkaruohoja ja ruusukaalitki on selkeesti vähän spurtannu! Jei!

Palstalle löyty käytettynä kauramoottoriniitokones. Tosin aluksi pitää vähän jeesata trimmerin kanssa, kun heinä on päässy aika pitkäksi. Ja kompostin viereen aateltiin hommaa toinen kompostikehikko, että saatais homma kunnolla toimimaan. Pitäs ehkä myös vähän perehtyä kompostinhoito-ohjeisiin :)

Nii ja mustaherukoissa alkaa olla väriä. Jee! Aurinko on tullut esiin :)

Sadekesän kuulumisia

Tänä kesänä mansikat kypsyy hitaammin, mutta kastelutarvetta ei juurikaan oo. Jonkun pitäs vaan keretä niittämään heinät pois ja nyppimään rikkaruohoja irti.

Vaikka ne mansikat on raakileita, niitä on hurjana. Kypsyis vaan nyt! Ja rapsu. Se tekee toista satsia jo. Meiän rapsu on vielä vähän pikkunen. Sillä pitäs ehkä olla vähän toisenlaista multaa, että se ottais ja kasvais isommaksi. Nyt se puskee vartta savimaassa.

Kaaleista näkee, missä kohtaa ne on kasvanu ja millanen alku niillä on ollu. Broccoliinit (vas.) on esikasvatettu sisällä, istutettu ostomultaan ja pidetty harson alla. Ruusukaalit lykättiin suoraan vähän paranneltuun savimaahan. Toivossa kuitenki eletään sadon suhteen!

 

Bokseissa kasvaa mustajuuret, porkkanat ja punajuuret. Harvennusta vois ehkä vähän tehdä lisää, mutta hyvältä näyttää. Valkosipulit on tykänny olostaan harson alla ja pillisipulit kasvaa tiiviinä ryppäinä. Harvennettiin kyllä noi pillisipulitki joku aika sitte, mutta ne näköjään vaan katkes eikä irronnu maasta. Hups. Uus yritys toisella kertaa.

Marjapensaat on kaikki vähän erilaisia. Vadelma elää perinteisesti omaa elämäänsä, tuottaa pari marjaa jos haluaap. Herkullinen mustaherukka on täynnä raakileita. Samoin vaalee karviainen. Tummassa karviaisessa ei oo ku ehkä kaks marjaa. Hmph. Onkohan leikkaamatta jättämisellä jotain tekemistä asian kanssa? Ja mustikka, se alkaa olla kukkinu. Saatasko ees yks oikee marja?